Työeläkeyhtiö Varma ottaa käyttöön kiertotalouden periaatteet korjaus- ja uudisrakennuskohteissaan sekä niiden ylläpidossa.
Periaatteilla pyritään ohjaamaan rakentamista ja rakennusten ylläpitoa yhä enemmän kohti vähähiilisiä ja kestäviä ratkaisuja.
Ilmastonmuutoksen hillintä on yksi Varman yritysvastuun painopisteistä. Suomen suurimpiin kiinteistösijoittajiin kuuluvan Varman tavoitteena on, että sen kiinteistöissä käytetty lämpö on päästötöntä vuoteen 2030 ja sähkö vuoteen 2025 mennessä. Tuoreimpana vastuullisuuden ohjauskeinona Varma on laatinut kiertotalousohjeet korjaus- ja uudisrakennuskohteilleen sekä kiinteistöjen ylläpitoon.
– Kiertotalouden periaatteiden mukaisessa rakentamisessa pyritään oikeiden, kohteeseen sopivien rakennusmateriaalien valinnalla siihen, että rakennuksesta tulee mahdollisimman pitkäikäinen, huollettavissa oleva ja ympäristöystävällinen. Rakennukset suunnitellaan energiatehokkaiksi ja rakennusjäte sekä ympäristöhaitat pyritään minimoimaan. Lisäksi rakennukset suunnitellaan myös purettaviksi ja muuntojoustaviksi, Varman kiinteistökehitysjohtaja Sari Raunio sanoo.
Raunion mukaan kiertotaloudella luodaan kestävää kasvua ja hyvinvointia. Samalla se lisää Varman kiinteistöjen houkuttelevuutta ja nostaa niiden arvoa.
– Tarkoituksenamme on auttaa kaikkia hankkeisiin osallistuvia osapuolia työmailla ymmärtämään kiertotalouden merkitys ja miten sitä toteutetaan käytännössä. Ohjeet vievät rakennusprojektejamme ja niiden ylläpitoa entistä enemmän kohti vähähiilistä rakentamista ja kestävän kehityksen ratkaisuja. Kerromme muun muassa, miten huomioidaan ilmaston lämpeneminen ja sään ääri-ilmiöt jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa, jotta rakennuksesta tulisi mahdollisimman pitkäikäinen ja kestävä, Raunio kertoo.
Kiertotalouden mukaista suunnittelua ja rakentamista pilotoidaan Keilaniemen Portti -hankkeessa
Yksi Varman lippulaivahankkeista hiilineutraalisuuden ja vastuullisen rakentamisen saralla on ultramoderni puurakenteinen toimistotalo, Keilaniemen Portti, jota suunnitellaan Espoon Keilaniemeen.
– Pilotoimme kiertotalouden mukaista suunnittelua ja rakentamista hankkeessa. Tämä tarkoittaa sitä, että rakentamismateriaalien uudelleenkäytettävyyttä ja purettavuutta mietitään jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi tilojen muunneltavuus huomioidaan esimerkiksi rakenteissa ja huonekorkeuksissa. Talon viistoulkokattoa hyödynnetään puolestaan aurinkosähkön tuottamiseen ja viherkattoon, Raunio sanoo.
Toisessa Varman merkittävässä uudisrakentamishankkeessa, Helsingin Katajanokalle suunniteltavassa puisessa toimitilarakennuksessa, Katajanokan Laiturissa niin hotelli- kuin toimistotilatkin suunnitellaan niin, että tilojen käyttöä voidaan tarvittaessa tulevaisuudessa muuttaa.
– Toimistohuoneet muuntuvat helposti hotellihuoneiksi ja päinvastoin. Toinen hyvä esimerkki muuntojoustosta on espoolainen Uusikummun koulu, joka toimi aiemmin toimistorakennuksena, Raunio kertoo.
Tehokkaalla kiinteistön ylläpidolla ja käytöllä varmistetaan ympäristöystävällisyys
Kiinteistöt voidaan rakentaa ekologisiksi, mutta hiilineutraalisuus ja kiertotaloustehokkuus saavutetaan vasta tehokkaalla kiinteistön ylläpidolla, tilojen käyttöopastuksella ja optimaalisella käytöllä, huomauttaa Varman toimitilajohtaja Toni Pekonen.
– Varman tähtäimessä on tilojen käytön aikainen hiilineutraalius. Tässä oikeanlaisella, koko kiinteistön elinkaaren huomioon ottavalla suunnittelulla ja energiaratkaisuilla sekä ennakoivalla ja tarpeen mukaisella huollolla on tärkeä rooli, Pekonen toteaa.
Joustavilla tilankäytön palveluilla sekä muuntojoustavilla tilaratkaisuilla tavoitellaan optimaalista käyttötehokkuutta. – Kiinteistön käyttäjät ja ylläpitäjät voivat opetella suosimaan yhteiskäyttöä ja jakamisen palveluita omistamisen sijaan. Kiertotalouden mukaisten toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa tarvitaankin uudenlaista eri sidosryhmien yhteistyötä ja vuorovaikutusta, Pekonen jatkaa.